..liukasta laskiaista...

..mutta varovasti, taitaa olla varsin liukasta tien päällä. En kaipaisi  ensinkään vesisateita, mutta kai tähän on tyydyttävä. Ja sama kai se on mitä taivaalta tulee niin kauan kuin tuvan katto pitää kaiken ulkopuolella. Käsitöiden tekoon - tai tekemättömyyteen - sillä ei liene merkitystä, tulos on yhtä vähäistä.

Otin pitkästä aikaa värttinän ja koirankarvasäkin esille.

Hitaasti mutta varmasti on syntynyt ohuen ohutta säiettä, rullalla sitä on 32 g ja värttinän vieressä on kehräämätöntä karvaa 23 g. Laskujeni mukaan näistä syntyy valmista, ohutta  3-säikeistä lankaa sen verran että saan pieneen naisihmisen käteen käyvät kämmekkäät.  Ja ellei lankaa tule tarpeeksi niin karvaa kehrättäväksi on vielä iiiso säkillinen...

Onhan minulla toki vanha rukkikin, Ristiina nimeltään, mutta toistaiseksi vieroksumme toisiamme.  Kerron,  jos ja kunhan pääsemme  läheisempään ja molempia osapuolia tyydyttävään kosketukseen, toistaiseksi ongelma on muodostunut minulle henkilökohtaiseksi.

Edellistä ongelmaa  miettiessäni  ja siihen ratkaisua hakiessani olen tyytynyt tutkailemaan hankintojani, talvella ostamaani Neulemestari-kirjaa  ja loppuviikolla ilmestynyttä Suuri Käsityö-lehteä

sekä varsinkin tätä kotipuutarhurin hyötykasviopasta,

tämä kun tuo keväisen mielen ihan käden ulottuville.

 Yritän kuitenkin pitää käsityöt ja puutarhahommat erillään - varsinkin näin kirjallisessa mielessä -  ja sen vuoksi  olen myös Taimella...

Tämmöistä puuhastelua on ilmassa tällä kertaa,  jotain muuta seuraavalla...

Iloista laskiaissunnuntaita!